Sisäinen nörttini riemuitsee moisista projekteista jotka yhdistävät käsin tekemisen, rakkaan lajini jota olen viime vuoden marraskuusta pelannut ja vielä kirsikkana kakun päällä vanhan retropelin jota pelattiin joskus vuonna kivi ja nakki :)

Ja tuo rakas lajini liittyy tähän projektiin siis siten että pipon värit ovat samat kuin jengin, eli keltainen ja musta. Hieno tuli lätsästä, tyytyväinen olen.

I always enjoy projects that combine the things I love most: actually doing something with my hands, my beloved sport and the old retro computer game we played sometime in the not so very recent past. So yeah, I'm rathe leased with this one :)

And the way that my sport is connected to this is that the colours of the hat are those of my club, ie yellow and black (which I'm pretty sure everyone can see from the image, but there you have it anyways).   

 

 Ensimmäinen kunnon pitsihuiviviritelmä. Onnistui mielestäni kohtalaisesti, alkuperäinen kaava on Christy Verityn 198 yds. of Heaven, työn edetessä tuli tehtyä muutama tarkoituksellinen ja tahaton muutos.

Keskisilmukan molemmille puolille tulisi kaavan mukaan langankierrot, nämä korvasin m1:llä, eli nostin kahden silmukan välisen langan vasemman puoleiselle puikolle ja neuloin sen silmukan takakautta.

Toinen muutos oli tahaton, ja johtui siitä että nähtävästi en tähän ikään mennessä ole oppinut ymmärtämään lukemaani. Luin kyllä monta kertaa kuinka ohjeessa sanottiin 2. kaavion kohdalla että nurjan puolen silmukat olisi pitänyt neuloa oikein, eikä nurin niinkuin huivin 1. kaaviossa. Eli neulon nurjalla puolella silmukat aina nurin, paitsi viimeisellä kerroksella, kun tuon ohjeen vihdoin ja viimein sisäistin, jolloin neuloin viimeisen nurjan puolen kerroksen oikein. Ei se mitään, tuli kivan näköinen huivista kuitenkin :)

Tuossa itseasiassa näkyykin tuo alareuna, jossa siis tosiaan pitäisi olla ainaoikein -neuletta, mutta eipä tuota "virheeksi" tajua ellei tunne alkuperäistä kaavaa. Joka muuten löytyypi Räveltämöstä.

Coming up: the Magic Lemon. Sain päähäni neuloa Hilary Smith Callisin Citron-huivin (minäkö muka neuloisin lähinnä huiveja? Pois semmoiset minusta...) ja en nyt ihan ole vakuuttunut tuosta... Vähän monotoninen neulottava, pelkkää oikeata ja nurjaa ja ihan pirusti silmukoita. We'll see... Se vaikutti silloin ihan hyvältä idealta...

Siis minäkö muka Revontuli -huivien suuri fani? En suinkaan, pois semmoiset minusta... Tämä kolmas viritelmä on minulle itselleni, tykästyin niin kovasti tuohon väriyhdistelmään. Lanka on tuttua ja turvallista vironvillaa, eli Aade Lõngia, värin nimi oli Lilac. Lanka on hankittu Tinttamarelli -verkkokaupasta tuossa joskus viime keväänä. Puikot 5,5 mm pyöröt, pituudeltaan 100 cm.

Jätin joka toisen reikäkerroksen välistä siten, että viimeinen reikäkerros tulituohon aivan reunimmaiseksi. Viimeisen reikäkerroksen langankierrot neuloin seuraavalla kierroksella silmukan takareunasta, sain vähän isommat reiät reunaan.

Tuon kolmannen Revontulen jälkeen halusin sitten välillä tehdä jotain muuta, joten päädyin sitten sukkia neulomaan. Räveltämöstä löysin Alice Yun ihastuttavan Shur'tugal -nimisen kaavan, sitä väkerrellessä menikin sitten jokunen tovi, mutta eipä mitään, tykkään kovasti tuosta mallista. Lanka on Schoppel-Wollen Zauberball, puikot suosituksen mukaiset 2,5 mm, sukkien koko L. Lopputulos on varsin mieluisa, eikä yhtään haittaa vaikka toinen sukka on hitusen ensimmäistä pienempi tai että ensimmäisen sukan varren kaaviota aloitellessani hivenen takeltelin kunnes sitten sain ajatuksesta kiinni. Vastaisuudessa tulen varmaan tällä mallilla tekemään toisen jos kolmannenkin parin. 

Muutama pikku pointti tosin... En varmaankaan tulevaisuudessa käytä Zauberballeja tähän malliin, tuo kuvio ei oikein pääse oikeuksiinsa. Toiseksi, kantapää tuskin kestää hirveästi kulutusta, seuraavalla kerralla teen varmaan tavallisen kantalapun, ainakin jos meinaan enemmän sukkia käyttää.  

 

Ainiin, ja Tinttamarellista vielä... Tosiaan keväällä tilasin pussillisen lankoja tuolta, toimitus sujui varsin sutjakkaasti ja kun yhtä tilaamaani lankaa oli vain yksi kerä jäljellä, sähköpostilla tiedusteltiin että laitetaanko jotain muuta lankaa vai palautetaanko rahat tilille (otin sitten toista lankaa). Valikoima on aika kivan laaja, ja yli 80 EUR ostokset tulevat ilman toimitusmaksuja.

Että näin tällä kertaa.

 Halusin jotain nopeaakin nopeampaa välillä, ihan vain siksi että sais semmosen quick fixin sitä valmistuneen käsityön riemua, ja nämä bongaamani neulotut kukkaset ovat todellakin sitä. Alkuperäinen ohje on Strikkelisen mutta molemmat kuvissa näkyvät kukkaset ovat jo kevyesti modattuja versioita, eli alkuperäinen ohje on siis lähinnä toiminut viitekehyksenä.

Turkoosiin kukkaan käytin 7 Veikkaa ja roosan kukan materiaalina on Sirdarin Baby Bamboo. Turkoosin kukan alotin kuudella ja roosan kahdeksalla silmukalla. Ja tosiaan, tuo meikäläisen kamera näyttää muuntavan noita värejä jokseenkin, eli tuo vaalea kukka on tosiaan enemmän roosan kuin vaaleanpunaisen värinen...

 

 Työkaverin osuvin sanoin: "Kaikkea sitä pitääkin kokeilla." Tein sitten toisen Revontulen, tällä kertaa lankana tuota ah, niin ihanaa vironvillaa, eli siis Aade Lõngin Artistic 8/2, 100 % villalanka jossa vielä villan oma lanoliini jäljellä. Hivenen on siis karheaa, mutta huivilankana aikas erinomaista. Yhden vyyhdin lankamäärä vaihtelee, käyttämässäni oli 215 g, eli pyöreästi 800+ m lankaa (melkein kilsa lankaa, huimaa!). Tämän kauniin punaisen vyyhdin ostin Lankatalo Priimasta, tällä hetkellä puikoilla on kolmas Aurora Borealis, samaista vironvillaa, langan hankin Tinttamarelli -verkkokaupasta. Käyttämäni puikot on 5,5 mm ja 100 pitkät (sanotaanko pyöröpuikoista että pitkät, vai mikskä sitä kaapelia oikein kutsuis?) pyöröt.

Huivi löytänee tässä jonain kauniina päivänä tiensä Hellun hartioille. Tällä hetkellä puikoilla oleva on itselleni, sen jälkeen vois vielä ainakin äidille tehdä yhden ja mahdollisesti Anskulle yks. We'll see.